Hyvästi 2024, tervetuloa 2025!

Aloitin tämän vuoden 2024 Filippiineillä rakkaan kanssa, suosikkimajapaikassamme Mandalugyongin Hulo-barangayssa upeassa asunnossa Aqua Residences -rakennuskompleksin Livingstone-tornissa 47. kerroksessa. Nautimme illallista ja juhlajuomia parvekkeella ihastellen ilotulituksia, ja tosiaan – vuodenvaihteessa oli hurjimmat ilotulitukset mitä olen konsanaan kokenut! Nyt tällä kertaa en voinut tehdä joulu-uudenvuoden reissua Filippiineille valitettavasti, ja se harmittaa kun vaimon perhe ja sukua meni Boracaylle vuodenvaihdetta juhlistamaan. Soitin videopuhelun vaimolle Suomen aikaa vähän ennen iltakuutta, sillä Filippiineillä ollaan 6 tuntia meitä edellä joten siellä vuosi vaihtui jo 2025:een. Vaimo oli kuulemma nukahtanutkin siinä illalla ennen vuodenvaihdetta (kuten arvelinkin, koska ei ollut nukkunut kunnolla edellisenä yönä). Itse saunoin täällä kotona siinä vaiheessa, ja pidin pienen paussin löylyistä hoitoaine hiuksissa.

Heräsin aamukuuden aikoihin aloittamaan vuoden viimeisen työpäivän, joka oli onneksi vähän lyhyempi kuin normaalisti. Lähdin sitten Porvooseen kauppoihin ostoksille, ja sen sai siellä sitten huomata, että olisipa kannattanut hoitaa ostelut jo aiemmin niin olisi välttynyt siltä hurjalta ryysikseltä ja ostosrumbalta, ja parkkipaikat ihan tukossa. Hermot helpotti sitten jo hieman kun pääsin uimahallille. Siellä oli kyllä kovasti myös kävijöitä ja kassalle jonoa kun saavuin. Ostin työpaikan antamalla virkistyssaldolla yhteensä 40 uintikertaa, eli ei muuta kuin uimaan ja kuntoa kohottamaan sitten 2025! Siinä riittääkin työsarkaa..

Kävelin vielä ihan keskustassa käymään, sillä halusin käydä syömässä Porvoon filippiiniläisessä ravintolassa, ja se olikin hyvä idea, sillä oli niin ihanaa istahtaa alas ja hengähtää, unohtaa kiire ja vain olla ja nauttia. Ruuaksi valitsin Chicken Teriyaki -annoksen, joka on toinen suosikkini siellä. Tilasin vielä mukaani Palabok-nuudeliannoksen jossa on myös katkarapuja ja kananmunaa. Juttelin ravintolan emännän kanssa taas tuttuun tapaan filipinoksi, ja olin niin iloinen, että kävin siellä jälleen. Rouva odottaa kovasti näkevänsä vaimoni sitten kun hän pääsee Suomeen, ja kerroinkin, että menemme sinne ravintolaan porukalla taas syömään, samana päivänä kun vaimo saapuu. Emäntä merkitsi päivän kalenteriinsa.

Enää on siis vain noin kaksi ja puoli viikkoa siihen kun Jennifer saapuu Suomeen pikkusiskonsa kanssa. Pikkusiskolla on jatkolento Ouluun, eli häntä emme näe perheeni kanssa kun olemme vaimoa vastassa. Satuin tänään ostamaan vaimolle lämpimän naisten toppatakinkin kun kävin aiemmin ostoksilla Tokmannilla. Joulukuuseni alla odottaa iso kasa (pehmeitä enimmäkseen) lahjoja Jenniferille, joululahjoja/syntymäpäivälahjoja, sillä hänellä on synttäritkin tuossa 4. tammikuuta eli ihan pian.

Vuosi on ollut sinänsä raskas ja haastava, että kaukosuhteesta on aiheutunut vähän väliä hankaluuksia ja pahaa mieltä puolin toisin. Kun itselläni on mieli maassa, niin sitten ei taas kiinnitä yhtään huomiota omaan hyvinvointiin, eli yhdestä asiasta seuraa toisia, ja mennyt vuosi on tuntunut sinänsä aika raskaaltakin kun tuntunut, että vähän väliä ja miltei jatkuvasti aina on jotain huonosti. Onneksi kaukosuhteelle tulee nyt pian sitten päätös kun vaimo saapuu tänne Suomeen. Sitten seuraa varmaan ihan uudenlaiset ongelmat ja parisuhteen polun kivet ja kannot. On tehtävä kunnon siivous täällä kotona myöskin ennen hänen saapumistaan, heh!

Olemme molemmat varmaan innoissamme sekä hermostuneita, sillä onhan tämä kyllä todella iso muutos molempien elämään. Minä olen asunut yksin varmaan viisi vuotta kohta vähintään, ja hänellä taas ei ole omaa kotia ollutkaan vuosikausiin kun aina vaan työnantajien tarjoamissa kimppakämpissä missä on muita naisasukkeja sitten. Jännityksellä odotamme, ja tottakai myös toisalta ihanaa, että vihdoinkin yhteinen jokapäiväinen perhe-elämämme alkaa!

Selvittiin 2024, ja nyt 2025 alkakoon, yhdessä asuen! <3