Lähden yleensä reissuun heti vain kun loma alkaa. Helsinki-Vantaalle, terminaalissa rinkka tiskille (mikäli on mukana), turvatarkistuksesta läpi ja sitten vain suoraan lähtöportille pönöttämään mikäli ei ole muuta mielessä. Lentämisestä olen nauttinut hurjasti aina! Katson yleensä lennot joissa on lyhin vaihtoaika ja lyhin kokonaisaika, tosin tietysti hieman hintaa silmällä pitäen. Matka Filippiineille Suomesta kestää noin 19-22h noilla yhteyksillä joilla olen mennyt, koneenvaihto lentoyhtiöstä riippuen joko Qatarin Dohassa tai Turkissa Istanbulissa (Qatar Airway ja Turkish Airways).
Mikä Filippiineissä viehättää?
Koen tämän hitusen Suomea pienemmän maan tuhansine saarineen hyvin eksoottiseksi, enkä voi uskoa, että tuntisin Filippiinit jotenkin tylsäksi ja arkiseksi missään vaiheessa.
Kaunis luonto ja lumoavat maisemat ovat yksi rakkaimmista asioista minulle, enkä niinkään kaipaa palmujen varjostamia hiekkarantoja (joilla luultavasti on kamalasti väkeä ja kaikki haluavat kuvia sosiaaliseen mediaansa), vaan pikemminkin kaipaan maisemaa jossa etualalla on riisipeltoja ja kauempana nousee vehreän metsän peittämiä vuorenrinteitä, tai sitten ihan niitä ikivanhoja pengerrettyjä riisiviljelmiä kukkuloiden rinteillä. Oikein kunnon maaseutua!
Musiikki, enemmän siitä löydät esimerkkejä tuolta Musiikkia-sivulta.
Erilaisista ruuista pidän myös kovasti, enkä nyt puhu mistään pikaruokaravintoloista vaan ihan perinteisestä kotiruuasta mitä Jennifer meille kokkailee aina.
Monipuolisuus, värikkyys, kulttuuri, 110 miljoonaa ihmistä..
Kielen opiskelu
Aloitin filipinon opiskelun noin nelisen vuotta sitten 2020, kun löysin tietoa kielikursseista Filippiinit-seura ry:n kotisivuilta. Uuden kielen opiskelusta tuli upea harrastus, kannustin, päämäärä, uusi sisältö elämään.
Ymmärrän jo paljon lukemaani ja kuulemaani, ja osaan myös kirjoittaa jo jonkin verran, toisinaan toki lauseista ja aihepiiristä riippuen tarkistan jotain sanoja. Aivan mahtava tunne valtaa minut kun ymmärrän suoraan vaikka mitä uutislähetyksessä puhutaan, tai mistä jossakin artikkelissa on kyse.
Vaikka maan toinen kieli onkin englanti, ei sitä kaikkialla puhuta tai kaikki ihmiset osaa, ja itselleni on tärkeää että opin puhumaan filipinoa edes jotenkin.
Uuden kielen opiskeleminen vaatii kärsivällisyyttä ja panostamista, tehtävien säännöllistä viikoittaista tekemistä ja kappaleiden ääneen lukemista jotta oppii sanojen lausumista.
Kannustimena toimii myös pienet hauskat keskustelut joita pystyn jo käymään Jenniferin kanssa filipinoksi. Englantia käytämme sitten yleensä muutoin.
Kesällä on taukoa kielikurssista, mutta täytyy kuunnella ja lukea uutisia filipinoksi, ja jutella Jenniferin kanssa
