Yksivuotishääpäivä

Lähtiessämme aamupalan jälkeen keskustaan ostoksille näin portailla kaksi perhosta, ne vaikuttivat parilta, välillä nousivat ilmaan ja sitten taas laskeutuivat lähekkäin toisiansa. Oivallinen merkki yksivuotishääpäivämme aamuun.

Keskustassa osteltiin aineksia ruuanlaittoa varten, ja ostettiin myös meille seuraavalle aamulle matkaliput takaisin Manilaan (bussi-laiva-bussi). Noudimme myös leipomosta tilaamamme koristellun kakun. Takaisin maatilalle päästyämme vaimo hääräsi keittiössä kovasti valmistellen kaksi eri ruokalajia (pancit bihon ja possupochero) ja siskoista nuorin eli Romelyn teki bravuurinsa eli lumpioita, siis uppopaistettuja kevätkääryleitä. Välipalaksi oli kookosmaidossa paistettua cassavaa sulaneen ruskean sokerin kera.

Kun ruuat olivat valmiit ne laitettiin odottamaan iltaa varten, ja lähdettiin vaimon kanssa kävelemään maatilalta Igbalangaon keskustaa kohti. Pian sinne saapui Fadella pienen tyttönsä kanssa tricyclellä nappaamaan meidät kyytiin. Fadella on vaimon sedän ja sedän vaimon kasvattilapsi, noin kolmikymppinen. Hän kyyditsi meidät toiselle puolelle Kangaranan-jokea Romeo-sedän ja Helen-tädin maatilalle. Kun saavuimme perille Helen vastaanotti meidät iloisesti hihkuen, ja tapasimme myös vaimon Randy-serkun siinä. Siirryimme joen varrelle huvirakennukseen nauttimaan päivällistä, spagettia. Juotavaksi oli tarjolla kylmää kevytkokista ja vettä. Söin lautasellisen nopeasti, sillä iltapäivän aikana oli ehtinyt jo tulla kova nälkä. Helen-täti huvitti meitä englanninkielen lipsautuksella, hän meinasi, että ole kuin kotonasi, syö, syö! Hän sanoi vahingossa ”Enjoy! Eat your house!” eli nauti, syö talosi. Naurettiin kovasti. Seurusteltiin tovi tädin ja sedän kanssa, kunnes setä lähti heittämään meitä takaisin perheen maatilalle lava-autollansa. Oli mukava nähdä heitä jälleen, ja joulun aikaan sitten taas uudelleen.

Perheen pienin eli nelivuotias Sophia oli jo nälissään kovasti ja meinasi alkaa äksyilemään, kunnes vihdoin ja viimein illalla sitten laitettiin pöytä koreaksi, ja vaimo luki ruokarukouksen englanniksi. Lisäsin siihen tagalogiksi vielä kiitoksen tästä suuresta perheestä, ”Salámat sa malakíng pamílya itó”.