Kalkkikivivesiputoukset ja pari yötä lisää rantamökissä
Herättiin aamulla 7:30 ja sitten vain aamutoimiin ja aamupalalle. Nyt saatiin toisena yönä nukuttua molemmat paremmin kuin ensimmäisenä. Bongasin meille päiväretken kohteeksi La Pazista Tibiaosta Limestone Waterfallin, eli kalkkikivivesiputouksen. Napattiin kyliltä tricycle 7elevenin luota, ja huristeltiin sillä hieman yli vartti nauttien samalla kauniista maaseudun maisemista maantien varrella.
Vaimo oli fiksu, ja hänen ajatuksestaan ostettiin litran vesipullo putiikista tien varresta missä hypättiin tricyclen kyydistä. Sitten alkoi kapuaminen, varmaan kilometri ylämäkeen suht jyrkkää nousua auringonpaahteessa. Minä kävelin 5 metriä edellä, ja vaimo lampsutti läppösillään takana sateenvarjoa pidellen auringolta suojaamassa. Vähän yli puolimatkan vaimo kysyi, että onko vielä pitkälti. Vastasin, että ei varmaankaan, tosin itsekin hieman epätietoisena ja vain luottaen siihen, että ollaan oikeaan suuntaan menossa, ja että siellä sitten olisi jokin kyltti. Onnekseni näin sen kyltin, ja tienhaaran vähän ajan kuluttua.
Vesiputouksille oli 20 peson pääsymaksu per nassu, eli noin 35 senttiä. Ketään muita turisteja ei näkynyt, ja lyhyen huhuilun jälkeen löytyi paikalta huolitsija jolle annoin pääsymaksumme kolikoina. Lähdimme laskeutumaan rappusia pitkin kohti vesiputouksia.
Vesiputousten ylemmiltä tasoilta löytyi sopivan suuri allas jossa mahtui juuri lillumaan.
Tovin vesiputouksilla ihasteltuamme päätimme lähteä paluumatkalle. Vesiputousten viileä virkistys haihtui pian kävellessä taas kuumuudessa.
Maantien varresta hypättiin samantien tricycleen ja takaisin tutulle 7elevenille josta mukaan vähän virvokkeita ja jätskit. Oli jo lounasaika niin kellon kuin vatsojemmekin mukaan, ja haluttiin ostaa jostain syömälästä mukaan meille annokset, vaan eipä mitään syömälöitä tullut vastaan kun käveltiin takaisin majapaikkaa kohti. Koulun urheilukentillä oli paljon väkeä ja siellä oli meneillään lento-, kori- ja sulkapallo-ottelut. Nämähän ne ovat kaikista suosituimmat lajit Filippiineillä.
Vieressä oli paikallinen tori ja siellä oli myyntiä, vaan ei me sieltä mitään valmista syömistä löydetty. Vaimo osti lankarullan mustaa lankaa sekö neulasetin, jotta saa parsittua minun kassia jonka kahva alkaa vähitellen irtoamaan kun ompeleet ratkenneet osittain. Mentiin takaisin ulkopuolelle ja ostettiin sitten lounaaksi meille molemmille kaksi pientä juustohampurilaista kojusta. Nyt ei onneksi vielä ollut alkanut sataa, ja päästiin takaisin majapaikkaan nopeasti.
Kävin meressä pulahtamassa hetken aikaa ja uhmaamassa aallokkoa. Eipä siellä nyt kauaa tehnyt mieli olla kun oli sen verran voimakkaat aallot rantaa hakkaamassa. Vaimo otti tunnin päikkärit lounaan päälle, ja minä makoilin mökin alla riippumatossa lueskellen uutisia.
Näin majapaikan isäntää, ja hänen johdollaan käveltiin ympäri maatilan, noin puolisen kilometriä. Heillä on kasvamassa monien kookospuiden lisäksi myös kääpiökookospuita, ananaksia, papaijaa, retiisejä ja munakoisoa, varmaan muutakin, sekä useita lehmiä laiduntamassa lihakarjaksi. Ostin meille käteisellä kaksi yötä lisää täällä, ja isäntä oli ilmeisen mielissään kun lähetti meille tuoreet kookokset juotavaksi sekä myöhemmin kaksi fileetä keltaevätonnikalaa jota hänelle aiemmin olin kehunut. Vaimo paistoi ne meille illalliseksi sitten.
