Tibiao ja merenrantamökki
Eilen satuin vilkaisemaan AirBnB:tä ja majoituksia täältä Antiquesta, ja näin merenrantamökin Tibiaosta. Ja täällä nyt sitten ollaan!
Heräiltiin joskus puoli kymmenen maissa. Olin vähän jännittänyt yöllä miten Jennifer saa nukuttua, sillä majoituksessa uimaresortissa kuului naapurista karaokejympytystä puoli yhteentoista saakka, jonka jälkeen itse resortin pihassa kuulosti, että perhe piti kunnon juomingit, oli kovaäänistä naurua ja huutoa. Aamulla siellä näkyikin tyhjiä viinapulloja muutamat yhdellä pöydällä. Mulla oli korvatulpat sekä unimaski jotka auttoi mua nukkumaan. Jennifer pelkäsi vähän ääniä ulkoa, ja näki painajaista, että joku ulkoa tuli huoneeseemme. Kuulemma muutoin nukkui hyvin. Meteli siinä illalla sai minut päättämään, että ei olla siellä paikassa kauempaa, ja kun oltiin pakattu tavaramme pyysin check-outin, 699 pesoa eli se 11,65€, ja käveltiin ulos paahtavaan aurinkoon.
Olin jo laittnut merenrantamökistä kysymyksiä omistajalle, ja että oltais kiinnostuneita tulemaan sinne. Varasin meille kolme yötä. Mentiin ensin kävellen Bugasongin 7eleveniin aamupalalle, eli kahvia ja yksi tonnikala-siapao (eli täytetty taikinapullanen). Sieltä jatkettiin tricycleterminaaliin, ja hetken odotettuamme muita matkustajia pyydettiin vaan kuskia kyyditsemään meidät, ja että maksetaan korkeampi hinta, eli pari euroa lisää kun vain me kyydissä. Kyyti lähti viemään meitä vaimon vanhempien maatilalle taas, sillä halusimme vähän lisää vaatteita yms. mukaan. Kuuma paahde oli jo vaihtunut pilviseen säähän, ja huomasimme miten tuuli puhalsi jo. Kauempana näkyi tummia sadepilviä, eikä siinä mennyt kauaa kun kuski pysäytti menopelin puun suojaan tienvarteen laittaakseen muovisen läpinäkyvän sadesuojan siihen kuskin puolelle ja avusti meitä myös avaamaan matkustamon puolelle sadesuojan.
Vanhempien talolla pakattiin vähän reppujamme, ja sitten syötiin lounasta, istuskeltiin hetki vanhempien kanssa olohuoneessa. Toivon, etteivät liikaa ihmettele miksi me nyt ollaan poissa sieltä, ensin yksi yö Bugasongissa kylillä, ja sitten pitää vielä lähteä toiseen kuntaan ihan. Näytin kyllä kuvia rantamökistä heillekin puhelimestani.
Tricyclen kuljettaja yritti aluksi kieltäytyä maksusta kun vei meidät maatilan luota Ilauresiin päätien varteen, koska olisi muutoinkin ollut ajamassa sinne poikansa kanssa. Annettiin kuitenkin kyydistä parikyt pesoa per naama eli vain noin 0,67€ Suomen rahassa. Sadekuuro oli ohi, ja aurinko paahtoi jälleen kuumasti.
Päästiin vartin päästä vanin eli pakettiauton kyytiin, ja siinä oli juuri tilaa meille vielä. Noissa tila-autoiksi muutetuissa pakettiautoissa täällä on etupenkin takana yleensä kolme penkkiriviä, joille mahtuu kimpsujen määrästä riippuen sitten ainakin yhdeksän ihmistä. Ilmastointi oli ihanan viileällä, ja kuski ohitteli ja päästeli ihan hyvää vauhtia. Bugasongin jälkeen oli ensin Laua-an, sitten Barbaza, ja lopulta Tibiao. Nämä ovat siis kuntia täällä Antiquen provinssissa eli maakunnassa. Jäätiin pois 7elevenin kohdalla, ja kyyti maksoi vain 2,5 euroa.
Meitä tuli 7elevenistä noutamaan omistajan Alex-setä. Päästiin majapaikkaan maasturin kyydissä, ja Alex jutteli meille englantia ja oli ilahtunut ja hämmästynyt kun puhuin Tagalogiakin. Siivous oli mökissä vielä menossa kun saavuttiin, mutta juteltiin mukavia ulkona sen aikaa, ja sitten asetuttiin taloksi.
Käytiin uimassa Sulun Meressä, joka alkaa tuosta kolmisenkymmentä metriä mökistä. Ranta ei ole hiekkainen vaan hyvin kivinen, sileiksi hioutuneita kiviä, isompia ja pienempiä. Ihanaa aina päästä mereen pulahtamaan ja huuhtomaan hikinen iho! Päätettiin sitten lähteä kävellen kaupungille ostoksille. Yksi maastopyörä olisi kans ilmaiseksi käytettävissä, ja sitten skootteria voisi vuokrata 5,85€ päivähintaan (ja bensat maksettava, ei tosin kallista täällä). Mentiin nyt vaan kävellen sitten, sillä 7eleven on vain noin 10 minuutin kävelyn päässä. Panin merkille, kuinka tämä maatila on täällä kaupungin reunalla hiljaisemmalla alueella, maaseutua on ympärillä ja tosi rauhallista.
Yhden pihan luona leikkivät lapset katsoivat mua pitkään, ja lopulta kohdalla leveästi hymyillyt poika uskalsi avata suunsa ja tervehti ”Hi!”, ja sanoin vaan takaisin ”Hello!”. Olipas herttaisia lapsia. Eivät rahaa kerjänneet, vaan vilkuttivat minulle ja iloiset hymyt. Ehkä pitää joku päivä ostaa vähän jotain makeisia kaupasta, ja ohikulkiessa antaa heille sitten.
Kun palattiin kaupalta ja leipomolta purettiin ostokset, ja menin uudelleen uimaan mereen. Tällä kertaa vaimo pysyi rannalla. Mitään upeaa auringonlaskua ei tullutkaan, sillä lännestä saapunut pilvirintama peitti auringonlaskun, ja jonkin ajan päästä näytti, että sieltä tulee sade- ja ukkosrintama. Istuskeltiin vielä sitten mökin alapuolella penkillä ja riippumatossa, sillä mökki on rakennettu pitkien tolppien päälle ja alla on oleskelutila. Välillä näkyi salamien välähdyksiä, ja olin jo innoissani, että sieltä saapuu ukkosmyrsky! Vetäydyttiin mökkiin sisälle katsomaan elokuvaa ja illalliselle, eikä sieltä sitten mitään myrskyä saapunutkaan.
Olen hurjan mielissäni, ihanaa olla täällä merenrantamökissä rauhan keskellä! Yöllä kuuluu vain kaskaiden siritys ulkona.