Jouluaatto – Gabi ng Pasko
Aamiaisen jälkeen käveltiin suoraan kauneushoitolaan, vakiopaikka oli kiinni mutta onneksi sen vieressä oli toinen isompi paikka avoinna. Asteltiin sisään ja pyysin hiustenleikkuun, ja meille molemmille jalkakylvyt, pedikyyrit ja manikyyrit, eli pientä ehostautumista jouluun.
Levähdettiin hetki majapaikassa, ja sitten lähdettiin taas Highway Hillsiin tricyclekyydillä. Perille saavuttuamme Jennifer näki että Tatay oli siellä jälleen, pyöränsä päällä päivälevolla. Hän siitä heräili tällä kertaa kun Jennifer vähän kutsui, ja toivotin hänelle filipinoksi hyvää joulua, tein mano po -eleen eli vein hänen kätensä otsalleni kunnioituksen merkiksi, ja ojensin hänelle tuhat pesoa joululahjaksi. Iloinen hymy täytti vanhan miehen (ja myös tämän nuoremman) kasvot ja silmät loistivat.
Käytiin vielä torilta hakemassa jotain puuttuneita ruokajuttuja, kuten okraa jota kaipasin aterialle. Ostettiin leche flan -paahtovanukas sadalla pesolla eli noin 1,70€, ja ostettiin mulle myös sandaalit sillä mukanani olevien vanhojen lenkkarien toinen kenkä on alkanut sisäpuolella nirhaamaan ikävästi ihoa ja pidempi kävely niillä on tuskallista. Napattiin mukaan vielä Jenniferin eilen tilaama pancit bihon -nuudelitarjotin.
Sanoin leikilläni Jenniferille, että pyydetään Tataylta kyyti majapaikalle, maksan toki hänelle siitä. No, kun tultiin kadunkulmaan ja ottamaan kyytiä niin siinähän tuttu tricycle ja Tatay oli valmiina ottamaan meidät kyytiin. Kovaa vauhtia ajeli vanhan miehen kokemuksella ja sukkuloi meitä liikenteen seassa. Annoin hänelle vielä kyydistä parisataa pesoa (maksu olisi ollut vain kuusikymppiä) ja jouluntoivotukset. Vihdoinkin oltiin majapaikassa ja päästiin aloittamaan jouluvalmistelut.
Jennifer alkoi jo keittiössä vähän hääräilemään, ja laittoi meille ensimmäisenä riisiä valmiiksi. Mentiin kuitenkin ennen syömistä uimaan uima-altaalle rakennuksen kattoterassille. Olipahan hieno kokemus, lillua ja uida uima-altaassa jouluaattona! Ja vielä tonttulakki päässä!
Uimisen jälkeen palattiin tänne asunnolle, ja jouluvalmistelut pamahtivat täydellä voimalla käyntiin keittiössä, ja mies komennettiin lepäämään tai nauttimaan olutta kauemmaksi.
Soitettiin videopuhelu Porvooseen vanhemmilleni, ja sisko sekä siskontyttö olivat siellä tottakai myös joulunvietossa. Lahjat siellä oltiin ehditty jo avaamaan aiemmin, ja joulupukki oli käynyt aiemmin ne tuoden. Mahtoipa olla jännittävää siskontytölle, hän on nyt 4-vuotias.
Yllätyksekseni Makatin puolella tuli upea ilotulitus jota jatkui noin kymmenisen minuuttia, ja valtavia raketteja räjähteli taivaalla upeissa väreissä hehkuen. Paukkupommeja täällä myös jysähtelee toisinaan joiden pamaukset kuulostavat aika hurjalta.
Vaimolla oli käsitys, että söisimme vasta puolenyön jälkeen, mutta sanoin joskus siinä iltakymmenen maissa, että on kova nälkä ja syödäänpä nyt jo.
Nautittiin parvekkeella jouluateria tonttulakit päässä, ja Jennifer lausui antaumuksella joulun ruokarukouksen. Ateriaan kuului riisiä, kanacurryä, voissa paistettuja katkarapuja, kasvissalaattia, ubod-lumpiakääröjä, ja jälkiruuaksi hedelmäsalaattia, suklaakakkua ja leche flan -paahtovanukasta. Aterian jälkeen levättiin sängyssä, mutta alkoi kovasti ramaisemaan siinä ja torkuttiin varmaan tunti.
Seuraavaksi annettiin toisillemme joululahjat Jenniferin kanssa. Jennifer oli osannut ostaa minulle sopivankokoisia vaatteita, housut ja kaksi hupparia. Sain myös hienon uuden lompakon!
Hän sai mm. selfie-tikun, uuden puhelimen ja sille 2m latausjohdon, valokuvia ja meistä kaksi kehystettyä hääkuvaa, yömekon.
Joskus kahtakymmentä yli kaksi yöllä Jenniferin pikkusisko Maris soitti videopuhelun Suomesta meille, hän oli päässyt iltavuorostaan kotiin, ja jutusteltiin varmaan ainakin puolisen tuntia, kello taisi täällä olla jo kolme yöllä kun lopeteltiin. Mentiin nukkumaan, ja nukuttiinkin sitten joulupäivälle kello yhteen saakka iltapäivälle.
