Uima-altaille porukalla

Yhdentoista jälkeen oltiin tricyclen kyydissä matkalla keskustaan. Mukana oli meidän lisäksi Rogelio, siskot Romelyn ja Grace sekä heidän lapsensa Bebe, Jacob ja YangYang. Lapset kiljuivat riemusta tuulen pöyhöttäessä hiuksia.

Keskustaan saavuttaessa hoksasin, että tänään oli sunnuntai ja isot markkinat! Oli väkeä keskustassa! Mentiin ensin Homeware-liikkeeseen josta aiemmin oltiin osteltu juttuja häitä varten, nyt sieltä tuli sitten mukaan uimalelut lapsille: YangYangille eli pienimmälle vaaleanpunainen barbie-uimarengas jossa oli kuminen pohja ja jalanreiät siinä, ettei pienokainen siitä hulahda läpi veteen, ja Bebe sekä Jacob saivat hain ja delfiinin, siis sellaiset isommat missä on jo hieman hommaa puhaltaa ne täyteen (ja tyhjentää myöhemmin).

Uimaleluostosten jälkeen piti vielä ostella ruokia meille mukaan, sekä kertakäyttöastioita ja -aterimia. Kun oltiin valmiit selvisikin ettei sinne allaspaikkaan pääse tricyclen kyydissä vaan pitää mennä mopon/skootterin kyydissä. Noh en arastellut, ja pian huristeltiin Bebe, Jennifer ja minä yhden skootterin kyydissä, ja muut tulivat perästä toisilla kyydeillä. Tyypillistähän Aasian maille on, että voi olla viisi tai kuusikin kaksipyöräisen päällä, ja ties mitä kuormia, eikä kenelläkään kypäriä. Nyt kun asiaa mietin, voi olla, että matkavakuutus ei korvaisi haaveria jos ilman kypärää ylilastatun mopon kyydissä joutuisi onnettomuuteen.

Oli upeita maisemia molemmin puolin tietä, riisipeltoja ja toisinaan vesipuhveleita, mutta pitelin mieluummin skootterin takatelineestä kiinni molemmin käsin kuin olisin siinä yrittänyt toisella kädellä puhelinta pitää ja kuvailla. Pian oltiinkin jo perillä O&D La Guerta -uimalassa. Maksoin meidän pääsymaksut ja meille oman pöytätilan minne mentiin asettumaan.

Syötiin lounasta, ja sitten nautittiin altaissa pulikoimisesta. Lapset tykkäsivät kovasti uimaleluista jotka ostin heille. Hain ja delfiinin puhaltamisessa täyteen meni kyllä tovi minulta, ja hyvä ettei taju lähtenyt, hehh heh! Pieni YangYang osasi uimisen alkeita jo, uimarenkaan avulla pysyi pinnalla, jaloilla potki ja käsillä kauhoi itseään eteenpäin, eikä itkua tullut vaikka välillä vettä roiskui naamalle, pyyhki sen vaan pois ja nauroi. Todella reipas tyttö, sanoin Jenniferille. Olen jo arvaillut, että hänestä tulee isona joko poliisinainen, rannikkovartioston tai armeijan upseeri tai kauneushoitolan pitäjä. Ja kovasti tykkää aina syödä!

Neljän maissa tehtiin lähtöä paikasta, ja mipoilla taas lyhyt matka kaupungin keskustaan, missä moikattiin Jenniferin tätiä ja muita sukulaisia ennen kuin mentiin tricycleen jolla lähdettiin samantien takaisin maatilalle päin. Ajomatkan aikana alkoi sadella, ja polkuja pitkin kävellessämme satoi oikein kaatamalla. Lapsethan vaan tykkäsivät sateessa leikkiä ja hihkua, me aikuiset kipitimme niin nopeaan kuin suinkin saatoimme takaisin maatilalle ja sateensuojaan. Olin ainoa jolla oli sateenvarjo mukana, muut käyttivät pyyhkeitään suojana sateelta.

Olipa taas hauska päivä yhdessä porukalla! Lapset sanovat minua tito Joonakseksi eli Joonas-setä.