Lähellä, mutta ei sittenkään

Aamiaisen jälkeen lähdettiin tricyclellä Bonin asemalle mistä MRT:llä eli junalla Taft Avenuelle, ja sieltä käveltiin Baclaranin shoppailualueelle missä myydään kaikkea halvalla.

Kierreltiin etsimässä valkoista mekkoa Jenniferille, ja hän osti meille pullolliset kookosmehua, että jaksetaan. Pari sopivanoloista löytyi muutamassa paikassa, ja niistä se ensimmäinen sitten ostettiin koristevyön kera.

Tehtiin vielä ruoka- ja juomaostoksia torilta ja 7-elevenistä Shaw Boulevardin lähellä ennen kuin napattiin tricycle takaisin majapaikkaan. Taivaalta alkoi tihkutella hieman pisaroita ja tuuli yltyi, ja pian olikin oikea trooppinen kaatosade. Satoi ensimmäisen kerran täällä oloni aikana. Kyyti ajoi meidät suoraan kotitornin etuovelle, ja siitä päästiin nopeasti sisään niin ei kastuttu onneksi. Salamat välähtelivät ja upea jyrinä kaikui kaupungin yllä.

Sateen lakattua käytiin uima-altaalla uimassa, minkä jälkeen illalliseksi Jennifer laittoi paistettua keltaevätonnikalaa sekä kasviksia riisin kera.

Jennifer kokeili mekkoa kotona, ja totesi, että ei tunnu hartioista hyvältä, joten huomenna takaisin sinne mistä ostettiin, ja meinaa palauttaa sen (jos onnistuu). Ei se kallis ollut onneksi, mutta olin jo huokaissut helpotuksesta, että mekko löytyi helposti ja nyt voi ottaa rennosti asian suhteen. Eikä! Huomenna siis uudelleen kiertelemään..